Nanook erinarsuusiaa "Ilunniittuassavoq"

Christian K. Elsner aamma Frederik K. Elsner nipilersuummik immiussinermi nalaani unikkallartut.

Ukioq manna siusinnerusukkut saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitamit attaveqarfigineqarpugut aperineqarluta paasititsiniaanerannut erinarsuummik allassinnaassanersugut. Uanga qatanngutigalu erinarsuutinik aatsaat uagut nammineerluta nuannarisatsinnik allattarpugut, aammalu suliassaq pissanganartutut aamma sammisamut tunngatillugu nammineerluta misigissutsitsinnut qanittuaraasutut isigaarput. Erinarsuut innaallagiatortunik atortoqarani erinarsornertaqarpoq, pattannertaqarluni aammalu guitarernertaqarluni.

Erinarsuut tusaajuk Ilunniittuassavoq

"Suussuseq
Kinaassuseq

Kalaallit inuiaat
Taartut qaamasullu
Uummataanni pigisaat minguitsuupput
Ineriartorneq aqqutaa imaannaanngilaq
Siulitta pissusaat tappiitsut nungussavaat

Kalaaliunerit takutilaariuk
Inoqatitit nakkarsarnagit

Kinaassuserput ilunniittuassavoq
Ersinngitsoq malunnartuassavoq

Kalaaliunerit takutilaariuk
Inussiarnersumik atulaariuk

Saammaateqatigiinneq
Saammaateqatigiinneq"

Erinarsuut kinaassutsimut tunngasuuvoq. Kinaassuseq sunaava? Tassami uagut qatanngutigalu matuminnga erinarsuummik allannitsinni tamanna qanoq isikkoqarnermut tunngatinngilarput, kisianni qamani ilutsinni inuttut misigissutsimut tunngatillugu. Qatanngutiga uangalu illoqarfimmi mikisumi peroriartorpugut, qanoq isikkoqarneq pissutigalugu avataaniittutut misigiffiulluarsinnaasumi – kalaallisut oqalussinnaagatta nukittoqqutigisimavarput, kisianni tamanna tamatigut naammanneq ajorpoq. Ikinngutit kalaaliaqqat aamma qallunaajaqqat peroriartoqatigaavut, ajoraluartumillu qallunaanik angajoqqaallit aammalu kalaallinik angajoqqaallit imminnut akerleriissuterpassuaqartarput, – angerlarsimaffinni oqaatsit pissutaanerullutik. Taamaattumik taakkunani tamaginni ikinnguteqaraanni kukiit marluk akornanni kumattut misigisimanartarsimavoq. Isikkamik arsaraagatta ersarilluinnartumik eqqaamasara tassaavoq … sungiusaasup takkutinnginnerani tamatigut ”qallunaat” aamma ”kalaallit” imminnut akerariittarnerat, aammalu taamanikkut atuaqatigiinni sorlerni atuarneq aamma apeqqutaasartorujussuuvoq – atuaqatigiit kalaallisut oqaasillit imaluunniit qallunaatut oqaasillit. Atuaqatiginni kalaallisut oqaasilinniittut, isikkamik arsartartut kalaalertaanni ilanngutissapput. Atuaqatigiinni danskisut oqaasilinniittut qallunaartaanni ilanngutissapput. Tamanna isertortumik pisarpoq, aammalu sungiusaasutta kalaallisut aamma qallunaatut oqaaseqartuusup tamanna takugaagamiuk kamalertarpoq suaartarlunilu: Taamaaliorneq takoqqikkusunngiivippara! Nassuiaasarpoq tamanna ajortoq. Nuummut nooqqammerlunga assersuutissaalluartoq alla. Grillbarimi unnuakkut ammasartumi hotdog-isiara utaqqillugu nikorfatillunga, angut qaamasoq utoqqasaaq angutinit inuussuttunit marlunnit kusanaatsuliorfigineqarpoq. Angutip qaamasup taassuma pakatsilluni inuussuttut marluk taakkua nassuiaappai, 70-ikkunnilu Nuummi najugaqartuusimalluni… inuunngikkallarmatali, aammalu tassunga oqaasii soorlu angerlarit…kusananngitsut. 100 %-imik angerlarsimasutut misigisimalluni, aammalu taamanikkulli sulisartutut sulisimalluni oqarpoq. Tamanna assut attortissutigaara, aammalu tamatuma takorloornera niaqqunni peersimanngisaannarpoq, tassani angutit inuusuttut marluk taakkua ilerasulerput aammalu ammut sikillutik tassanngaaniit ingerlallutik, pissutigalugu angut qaamasoq taanna allanit kalaallisut oqaaseqartuusunit, grillbar-ip sanianiittunit illersorneqarmat. Ilumoorlunga tupaallaatigivara, ukioq 2002 suli taamatut pisoqartartoq – aammalu ullumikkut suli taamatut pisoqartarluni.

Illuatungeriinnit tamaginnit taamatut pisoqartarneranut assersuutissarpassuupput, aammalu oqaatigisara taanna assersuutigissallugu toqqarpara. Misigisimasatsitut kikkorpassuit toqqorterisarput. Tamatta qinngasaarneqarnitsinnut tunngaviusoq misiginikuuarput; tamatumunnga nammineerluta eqqugaasarnikuuvugut, aammalu ajornerpaamik pisoqarnerani nammineerluta arlaatigut taamaaliortarsimalluta, tassalu ilisimasakinnerput pissutaaginnarluni. Taakkua oqaatigereerlugit taamaattoq illoqarfeeqqami nuannerluinnartumik meeraavugut, taamaattoqartaraluartoq sukkasuumik ineriartornerup pisimasup malitsigisaanik inuiaqatigiinni pakatsinernut silatusaarneq akuutinneqartarsimalluni. Aamma eqqaamaneqassaaq sooq inuit taamatut pakatsisimaartigissanersut aammalu imminnut nikassarlutik pissusilersulertarlutik. Inuiaqatigiinni inuit ikittuinnaapput, aap, aammalu annikitsuaqqanilluunniit pitsaasup pitsaanngitsullu tungaanut pisoqaraluartoq annertoorujussuarnik pisoqarsinnaasarpoq, kisianni sammisaq mianernartoq taamaattoq pineqartillugu, illuatungeriit tamarmik tusarnaarneqarnissaat inissaqartinneqariaqarpoq, kulturi, qanoq isikkoqarneq, oqaatsit imaluunniit sumiorpaluutit pissutigalugit eqqugaasutut misigisimasut, kisiannili aamma uummissuinermik naammaginninnginnermillu alliartuinnartitsillutik pisut, tamarmik ikiorneqartariaqarlutik. Tassami amerlanertigut taamatut iliortartut siusinnerusukkut eqqugaasimanerup kinguneranik taamaaliortarpoq – tamanna eqqaamaneqassaaq.

Erinarsuut manna uagut allatarput saammaateqatigiinnermi erinarsuutaavoq … kalaaliuneq tassaasariaqanngilaq inummut nunaqqataanngitsumut imaluunniit oqaatsinik/sumiorpaluutinik paasisinnaanngitsumut imaluunniit qaamasumik imaluunniit taartumik ameqartumut oqartarneq ”angerlarniarit”. Aamma inuk illoqarfimmut allamukartoq imaluunniit Kalaallit Nunaannukartoq immisuut ilinniagaqarsimanngitsunut imaluunniit taamatut qaffasitsigisumik inooriaaseqanngitsumut, nammineq kulturi paasisimanngiivillugu imaluunniit paasiniaqqaalaanngiivillugu nikaginnittumik isiginnittariaqanngilaq. Inuit arlamik qanoq tunuliaqutaqarneri tamatigut ilisimasanngilaat amerlanertigullu qanoq isikkoqarneq malillugu naliliisarlutik. Qaamasuugaluaraanni taartuugaluaraanniluunniit, qanoq isigineqarusunnerluni inuup nammineq aalajangissavaa. Qatanngutiga Frederik Danmarkimi najugaqarallarami oqartuaannarnikuuvoq, qallunaatut isikkoqaraluarluni kalaallitut isigineqartarluni – tamanna kinaassusaavoq. Nammineq oqarneratut NAMMINERMI kalaaliuvoq. Kinaassuseq toqqagassaavoq. Uumatini tusarnaarlugu toqqaasimavoq, qanoq misigisimanini aallaavigalugu, tamatumalu Danmarkimi taagorneqarneq kalaaleq kingunerissappagu, tamanna nakkarsaanertut isiginagu tulluusimaarutigalugu tigunissaa toqqartarpaa. Uanga misigisimavunga aammalu imminut taagorlunga kalaaleq, kisianni soorunami qallunaatut ilisarnaateqarpunga, toqqortorsinnaanngisannik aammalu toqqortorusunngisannik. Ilaquttakka kalaallit asavakka, ilaquttakka qallunaat asavakka, ikinngutikka kalaallit asavakka, aammalu ikinngutikka qallunaat asavakka. Erinarsuummi matumani erinarsoratta ”Kalaaliunerit”, tamanna isumaqarpoq illit inuttut Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartutit imaluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqartutit imaluunniit suli pingaarnerusoq, kalaallisut misigisimasutit, tamanna aakkooraluarpat imaluunniit uumatikkooraluarpalluunniit – taartuuguit imaluunniit qaamasuugaluaruilluunniit, kalaallisut oqalussinnaaguit taamaanngippalluunniit … ilittuut ittuunngitsunut imaluunniit ilittuut pissusilersortartuunngitsunut pitsaasuunerit takutittaruk. Aamma siulitsinnit naleqartitat pitsaasut pissarsiavut atortakkit – qungujulaarneq kusanartoq, imminut tatigineq. Eqqaamajuk, una erinarsuutaannaavoq, uagut isitsinnit oqaluttuartoq, uagut isiginnittaaserput aallaavigalugu, aammalu paasissallugu pingaaruteqarpoq, erinarsuut nuannersumik paasineqassaaq.

Uagut nammineerluta, allarpassuit assigalugit, inuiaqatigiinni nammineerluta ilaagaluarluta paasisimasaqarnissaq maqaasisimavarput. Ullumikkut kalaaleq tamatigut ersarissuusanngilaq, kisianni tamatigut malugineqarsinnaavoq misigineqarsinnaallunilu, kimigalu tassanerpiamiippoq. Erinarsuummi oqariartuutigineqartoq iliuuserisinnaaneraniit oqaatigissallugu ajornannginneruvoq, aap, aammalu soorunami isiginnittaatsit qangarsuarneersut arlalippassuit pineqarput, uagut inuusunnerusugut ullumikkut paasilluarsinnaanngikkivut ilimanarluni, kisianni arlaatigut aallartittoqartariaqarpoq. Neriuppugut erinarsuut paasititsiniaanermut misikkarinnartumut nukissaqartitsillualerumaartoq.

 Christian K. Elsner